Historia

Näin syntyi Kontiolahden Kanavateatteri

Pentti Seutu

Vuonna 1982 Kontiolahden kunta sai uuden kunnanjohtajan, Aimo Ahdin, joka oli kiinnostunut etsimään keinoja Kontiolahden kylien kehittämiseen. Hän kutsui kaikkien kylätoimikuntien edustajat Varparannan leirikeskuksessa pidettyyn tilaisuuteen, jonka tavoitteena oli keksiä keinoja kylien vilkastuttamiseksi.

Elettiin aikoja, jolloin kylien väki väheni, palvelut kuihtuivat ja kyläkouluja uhkasi lakkauttaminen.

Tilaisuudessa osallistujat listasivat runsaasti toimia ja keinoja, jotka voisivat auttaa kyliä tukalassa tilanteessa.

Virallisen tilaisuuden jälkeen pieni ryhmä jäi vielä saunomaan, ja saunan lauteilla syntyi ajatus, että kyliä voitaisiin kehittää kulttuurin ja taiteen keinoin. Saunassa keskustelijat jalostivat idean kesäteatterin perustamisesta Jakokosken museokanavalle. Heti seuraavalla viikolla lähdettiin kulttuurisihteeri Liisa Ryypön johdolla kysymään kirjailija Seppo Lappalaiselta, suostuisiko hän kirjoittamaan kanavateatterin ensimmäisen näytelmän.

Tunnelma kirjailijan pirtissä Ruvaslahdella oli innostunut. Kahvipöydän ääressä mietittiin antaumuksella näytelmän aihetta, ja keskustelu kääntyi Humu-Anttiin eli Antti Kettuseen. Antti oli sotien jälkeen Jakokosken suurmies, joka eleli vaimonsa Alinan kanssa pienessä mökissä. Antin ajatukset ja elämäntyyli poikkesivat muiden kyläläisten tavoista siinä määrin, että hän oli hyvin kiinnostava persoona. Hän harjoitti kellojen vaihtamista ansiotyönään. Antista ja Alinasta oli liikkeellä meheviä ja hauskoja tarinoita. Oli siis olemassa hyvää aineistoa kirjailijalle.

Seppo Lappalaisen näytelmästä Humu-Antin häät tuli hauska esitys Antin ja Alinan elämästä ja edesottamuksista. Oli siinä mukana tositarinoitakin. Näytelmä oli menestys: ensi-iltaan tuli niin paljon väkeä, ettei pari sataa teatterivierasta mahtunut katsomoon.

Näytelmässä oli mukana Jakokosken sekakuoro ja tanhuryhmä. Näytelmän ohjasi TV 2:n ohjaaja Esko Faven ja laulut sävelsi Matti Paananen.

Näytelmä antoi hyvän pohjan tulevien vuosien kesäteatteritoiminnalle. Kontiolahden kunnan ja erityisesti kulttuuritoimen sekä Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen piirin tuki ja yhteistoiminta olivat avainasemassa kesäteatteritoiminnan alkuaikoina: kunta rakensi kulissit, raiteilla liikkuvan katsomon sekä rahoitti toiminnan ja Merenkulkulaitos antoi erinomaisen ja historiallisen ympäristön kesäteatterin paikaksi.